Kevätsuunnitelmia

Pienen loman jälkeen on taas palattu töihin ja Bondi on toiminut ihan kivasti. Koen kuitenkin ettei me mennä eteenpäin jos kaksin vaan kotona tahkotaan. Valmentajalle siis lähti viesti että josko aloitettaisiin taas tunnit kun kenttäkin alkaa olla hyvässä kunnossa. Kuten kuvasta näkyy, märkähän kenttä vielä on, mutta aika sula. Loppuviikon tuuliset plussakelit kuivattavat varmaan jo aika hyvin. Myös ratsutushommat ovat olleet mielessä mutta siinä kohtaa suunnitelmat ovat vielä aika auki.

Bondi on nyt tarhannut yksin enkä ole tähän ratkaisuun tyytyväinen. Poni ei liiku kovin paljoa yksinään ja pientä pöllöenergiaa ja rasittavaa käytöstä on alkanut ilmenemään. Selästä poni on edelleen tosi kiltti, mutta tiistaina vapaapäivän jälkeen tajusin ettei kannata koittaa ratsastaa vaan alkukäyntien jälkeen riisuin satulan ja annoin Bondin viilettää menemään. Vartin verran poni paineli ympäri kenttää hippulat vinkuen, ilmassa vuoroin etu- ja takapää. Eilen oli sitten huomattavasti rennompi ja rauhallisempi kaveri, eli taisi tehdä riekkuminen hyvää.

Maastoilua olen taas alkanut treenata matalan kynnyksen harjoittelulla. Suomeksi ihan vaan loppukäynneillä joko maastakäsin tiellä tai selästä kentän portista ulos ja pihalla. Tavoitteena on saada kevään aikana maastoilu mukaan viikko-ohjelmaan.

Täytyy seurailla tilaanko Bondille raspauksen jo lähiaikoina. Ell sanoi viimeksi että voisi katsella toukokuussa, mutta poni veulaa suutaan taas siihen malliin että jotain tapahtuu. Olisiko taas joku hammas vaihtumassa. Kuolain on tosin saanut olla nyt rauhassa suussa, sitä ei pureskele. Kengityskin alkaa lähenemään. Kaviot eivät ole kyllä kovasti kasvaneet niin koitan vielä hiukan viivästyttää jos saisi  laittaa jo kesäkenkään!

Kun ystävä lähtee, on mentävä perässä

Edellisen postauksen jälkeen pikkutamma poistui taas seuraavana päivänä pihaan palloilemaan. Paikalle tullut tallilainen saapui juuri sopivasti todistamaan kun Bondi veti omasta tarhastaan lankojen läpi päästääkseen armaan tyttöystävänsä luo... Joko sähkö ei kulkenut tai sitten Bondin loimitus esti tuntemasta tälliä.

Koska pikkutamma ei mitä ilmeisemmin vanhemman suokkitamman kanssa viihtynyt, teki tallinpitäjä eilen väliaidan Bondin ja pikkutamman tarhaan. Molemmat tarhaavat nyt siis toistaiseksi omilla lohkoillaan (ja toivottavasti myös pysyvät niillä, sähköt on ainakin tarkistettu nyt). Bondi tuskin karkaa jos tuo toinen ei karkaa. Toivottavasti voidaan laittaa ponit pian taas samaan tarhaan. Yksintarhaaminen ei ole  minun mieleeni enkä usko että se on Bondinkaan mieleen. Kunhan maa sulaa niin eiköhän laiteta nuoret taas yhteen ja katsota jos se astumisleikki loppuisi kun pikkutamma saa pitoa kavioiden alle ja voi pistää hanttiin.

Pohjat ovat olleet nyt aika huonot ja liikutus on ollut kevyttä. Ratsastin kuitenkin eilen, pääosin käyntiä tosin. Bondi oli polkenut ilmeisesti hokilla oikean takasen ruununrajaan mutta vamma ei näyttänyt eikä vaikuttanut onneksi naarmua kummemmalta. Ihmeesti alkaa tulemaan näitä orihommia, karkaamisia ja naarmuja juuri kun allekirjoittanut yrittää lähteä parin päivän lomalle...

"Mitä sitten jos nyt vähän karkasin..."

"Ehkä saan anteeksi ja jonkun herkun, kun näytän miten hienosti osaan poimia riimun"

Troubles in paradise

Lieneekö ilmiö nimeltä kevät (joka kyllä näyttää juuri nyt peruuntuneen ainakin kun ikkunasta katsoo) vai mikä sekoittanut ruunani pään. Sunnuntaina kävin päivällä näyttämässä ponia veljelleni ja kaikki oli ok. Pari tuntia myöhemmin tallinpitäjä oli joutunut ottamaan Bondin sisään koska se oli hyppinyt rajusti tammakaverinsa niskaan, ottanut napakan puruotteen säästä ja kuvitellut olevansa kovempikin oripoika. Tammakaverihan on kengätön eikä se tuolla jäätiköllä raukka pakoon pääse kun 400 kiloa connemaraa tulee päälle. Eikä taida tuollainen nuori osata tehdä sitä mitä vanhempi tamma tekisi luultavasti välittömästi, eli kertoisi ruunalle että tuollainen käytös ei tosiaan ole ok.

Eilen Bondi sitten tarhasi yksin ja tammakaveri siirrettiin vanhemman suokkitamman kaveriksi. Tuloksena tammakaveri karkasi uudesta tarhasta ja palloili pihamaalla eksynyt katse silmissään kun saavuin alkuillasta tallille. Bondi taas oli aika levoton ja tallissakin hirnui moneen otteeseen kuuluvasti (yleensä se on yksin tallissa täysin tyynenä).

Luultavasti Bondi joutuu nyt hetken tarhaamaan yksin. Hankala juttu siinäkin mielessä että tallin tarhat on mietitty niin että hevoset ulkoilevat pareittain. Lisäksi mua itseä harmittaa tuo yksintarhaus koska Bondi viihtyy niin hyvin kaverin kanssa. Tosiasia vaan on että hokkikaudella ei välttämättä ole paras aika sekotella kuvioita. Toivon että kun hokit (joskus) saadaan pois järjestyisi Bondille sopiva ruunakaveri, tai toisaalta toivottavasti tämä "orikausi" olisi vaan ohimenevää. Bondi on ruunattu jo nuorena mutta nyt väkisin mietin onko tämä "oreilu" seurausta siitä että B tarhasi niin pitkään nuoren orin kanssa. Onko teillä muilla kokemuksia ruunasta joka yrittäisi astua tammaa?

Todistusaineistoa

Sain lauantaina mieheni seisomaan kentän laidalle melko jäätävässä tuulessa kännykkä kädessään, ja tuloksena on pitkästä aikaa videomateriaalia ratsastuksesta. Katsojille näissä ei ole juuri mitään mielenkiintoista, mutta itse hyödyin kuvaamisesta kyllä. Ravia mentiin vain pari pätkää eikä mitään kovin kummoista liikettä irronnut. Kenttä oli hieman kovahko ja muhkurainen eikä Bondi oikein tykkää liikkua tuollaisella pohjalla. Leikkaisin kuitenkin muutaman klipin todisteeksi siitä kuinka a) poni kävelee, b) poni ravaa. Kuten näkyy, kenttä on melkein lumi- ja jäävapaata aluetta, mutta etenkin tänään taas kivikova kun pakkaset tulivat takaisin.