Simppeli sunnuntai

Sunnuntaina ajelin moikkaamaan Liisaa ja Simppaa. Hauska tuo Simppa-poika, on niin mun Goldyni näköinen etenkin naamastaan ja tietysti väriltään! Isompi Simppa kyllä on, Goldy oli 145 cm korkea ja Simppa lähes 10 senttiä korkeampi, eli minun mittapuullani lähes iso... Tai oikeastaan juuri sopivan kokoinen pieni hevonen. 

Haettiin ensimmäiseksi Simppa tarhasta, jossa se natusteli päiväheiniään. Kiltisti ruuna lähti mukaan ja kiltisti se oli muutenkin koko ajan. Erittäin fiksu tapaus etenkin noin nuoreksi hevoseksi. 

Menimme maneesiin ja Liisa ratsasti ensin. Simpalla oli vähän virtaa, mutta silti se käyttäytyi ihan järkevästi. Askellajit tekivät maastakäsin vaikutuksen, hyvä käynti, hieno tahdikas ja rauhallinen ravi ja etenevä laukka. Eikä Simppa ollut lainkaan niin raaka kun Liisan puheista olin ajatellut. 

Sitten oli minun vuoroni mennä selkään. Ensimmäinen vartti oli kyllä aika kauhea :) Simppa-parka näytti varmaan hirven ja kamelin sekoitukselta, kun yritin saada tuntumaa miten ratsastaa vierasta hevosta. Minua jännitti hiukan ja tuntui etten saanut Simppaa lainkaan kuulolle. Hetken jo ajattelin että tulen alas selästä, kun tuntui että hommasta tule mitään! Sain kuitenkin ideasta kiinni Liisan neuvojen avulla, ja pian pääsin fiilistelemään kuinka kiva Simppa on. 

Näytänpä pieneltä Simpan selässä :)

Leon kanssa olen varsinkin viime aikoina hakenut aika voimakkaan tuntuman ulko-ohjalle, mutta Simpan kanssa tuntuman piti olla paljon kevyempi ja sisäkäden elävä. Tuli siinä ratsastaessa kyllä mieleen että Leonkin kanssa saisin pitää sen sisäkäden elävämpänä. Simppa antoi vetävästä kädestä palautteen heti, mikä oikeastaan helpotti ratsastusta kun tajusin korjata virheeni samantien. Simppa lähti myös helposti vähän kiemurtelemaan, joten yritin ratsastaa sitä ohjan ja pohkeen väliin. Hetkittäin onnistui, hetkittäin ei... Mutta ai että miten kiva hevonen! Askellajit todellakin miellyttivät selässäkin. Uskomatonta miten helppoa ravissa ja laukassa oli istua, mielettömän tasaiset askeleet. Ja venyttipä Simppa hienosti kun tehtiin ravissa lävistäjällä muutama pieni lisäys! 

Lopuksi menimme vielä kävelemään pienen lenkin lähimaastossa. Simppa oli hassu, kun se vähän pörisi ja kuikuili ympärilleen. Kuitenkaan se ei tehnyt mitään tuhmuuksia ja kuunteli hyvin ratsastajaa. Meillä oli kyllä hauska päivä yhdessä! Kunnon bloggarien tapaan tietysti myös kuvasimme toistemme ratsastusta. Lisää minun ja Simpan kuvia löytyy Liisan blogista. Ja jatkoa blogitreffeille seuraa varmasti!