Uuden vuoden alkaessa alettiin (tai palattiin) kunnon työskentelyn pariin. Leo vaikuttaa tyytyväiseltä. Vaikka se alussa vähän kyseli voisiko mennä sieltä mistä aita on matalin, niin poni kyllä tykkää tehdä töitä ja tekee hommat pääosin hyvällä työmotivaatiolla. Itsekin olen nyt nauttinut kun olen ratsastanut tosissaan pienen humputteluloman jälkeen.
Lauantaina N kävi kuvaamassa meitä. Laitan kuvia esille myöhemmin. Maneesiin oli viritettynä myös GoPro-kamera, ja sain videon koko treenistä. Erittäin hyödyllistä opetusmateriaalia! Bongasin tietty tutut virheeni; käsi ei joustanut tarpeeksi ja vasen jalka sojottaa laukassa. Mutta oli paljon hyvääkin; Leo liikkuu nyt hyvin ja ainakin omaan silmään meidän meno näyttää ihan oikealta ratsastukselta. Oikeaan suuntaan mennä koko ajan. Poni on myös aika kivassa kunnossa, vaikka toki lihasta ja voimaa saisi tulla takapäähän edelleen.
Eilen oli estepäivä. Olen aika hyvin nyt saanut pidettyä kiinni siitä että kerran viikossa hypätään. Nytkin onneksi tallikaveri kyseli jo alkuviikosta milloin hypätään niin tuli sovittua yhteiset treenit. Kaverilla oli jo hyvä ideakin valmiina; mennään laukkapuomeja ja nostetaan ne sitten jumppasarjaksi. En ole ennen mennyt tällaista ja ajattelin että mitäköhän hommasta tulee. No, kuten arvata saattaa niin Leo hoiti homman taas hienosti! Ensi kerralla aiotaan tehdä samanlaista harjoitusta koska tuntui niin sopivalta meille. Ehkä nostetaan mun ja Leonkin puomeja hiukan, nyt ne taisi olla joku 20-30 cm maasta...
Menin lopussa vielä muutamaan kertaan pienen ristikon jolle tulin pari kertaa ravissa koska ekalla kerralla Leo oli jo niin intona esteistä että kontrolli oli vähän hukassa. Minulla on kyllä paljon oppimista estepuolella, oli esteet kuinka pieniä vaan. Välillä tuntuu että niinkin yksinkertainen asia kuin kääntäminen on haastavaa, kun se käännös pitää tehdä esteelle... Muuten kyllä tunnelma oli aivan eri kuin viime kerralla, jolloin hyppäämisestä ei meinannut tulla mitään kun minä jännitin ja Leolla keitti. Selvästi mulle sopii paremmin tuo kahden ratsukon rauhallinen treeni kuin neljän ratsukon vilske.
Menin lopussa vielä muutamaan kertaan pienen ristikon jolle tulin pari kertaa ravissa koska ekalla kerralla Leo oli jo niin intona esteistä että kontrolli oli vähän hukassa. Minulla on kyllä paljon oppimista estepuolella, oli esteet kuinka pieniä vaan. Välillä tuntuu että niinkin yksinkertainen asia kuin kääntäminen on haastavaa, kun se käännös pitää tehdä esteelle... Muuten kyllä tunnelma oli aivan eri kuin viime kerralla, jolloin hyppäämisestä ei meinannut tulla mitään kun minä jännitin ja Leolla keitti. Selvästi mulle sopii paremmin tuo kahden ratsukon rauhallinen treeni kuin neljän ratsukon vilske.
