En voi sanoa että ratsastus olisi ollut kovin nautinnollista viime viikkoina. Ei todellakaan pääse paljon fiilistelemään kyydissä kun ratsu vaatii herpaantumatonta keskittymistä ja ratsastamista joka minuutilla ja onnistumisen hetket lasketaan sekunneissa. Nyt voin sanoa että jokainen ratsastuskerta todellakin tuntuu liikunnalta! Ja niin sen toki kuuluukin tuntua.
Eilen sain maneesissa apua tallikaverilta. Treeni ei alkanut kovin lupaavasti mutta saamieni vinkkien avulla Fanny alkoi melko pian käynnissä kuunnella ja myödätä. Keskityin tällä kertaa lähes kokonaan käyntityöskentelyyn. Sain neuvon ratsastaa käyntiä niin kuin ratsastaisin keskikäyntiä, ja kehotuksen pitää oman ristiselkäni rentona. Se kun jännittyy todella helposti.
Ravia en tehnyt kuin joitakin pätkiä (jotka menivät jotenkuten) ja laukka jäi kokonaan välistä. Koska en voi joka päivä ratsastaa Fannya niin kauaa että saan sen kunnolla avuille niin olen toistaiseksi joutunut luopumaan ajatuksesta että saisin joka ratsastuskerralla ponin toimimaan kaikissa askellajeissa.
Johtuen tästä hieman haastavasta ajanjaksosta olen toistaiseksi sulkenut kaikki kisatavoitteet pois mielestä. Yritän nyt vaan opetella ratsastamaan Fannya oikein. Valmennuksissa pitää alkaa käydä enemmän. Ainoa vaan ettei ole kiva mennä muiden ratsukoiden kanssa valmennukseen kun tuntuu että meidän poukkiminen pilaa muidenkin treenin...
Eli hieman alamaissa ollaan nyt täällä. Poni on mielestäni edelleen yhtä hieno ja kapasiteetikas kuin ennenkin, joten pakko vaan uskoa että homma alkaa sujua paremmin kun jaksan yrittää ja saan pikkuhiljaa oman ratsastukseni kuntoon.
Eilen sain maneesissa apua tallikaverilta. Treeni ei alkanut kovin lupaavasti mutta saamieni vinkkien avulla Fanny alkoi melko pian käynnissä kuunnella ja myödätä. Keskityin tällä kertaa lähes kokonaan käyntityöskentelyyn. Sain neuvon ratsastaa käyntiä niin kuin ratsastaisin keskikäyntiä, ja kehotuksen pitää oman ristiselkäni rentona. Se kun jännittyy todella helposti.
Ravia en tehnyt kuin joitakin pätkiä (jotka menivät jotenkuten) ja laukka jäi kokonaan välistä. Koska en voi joka päivä ratsastaa Fannya niin kauaa että saan sen kunnolla avuille niin olen toistaiseksi joutunut luopumaan ajatuksesta että saisin joka ratsastuskerralla ponin toimimaan kaikissa askellajeissa.
Johtuen tästä hieman haastavasta ajanjaksosta olen toistaiseksi sulkenut kaikki kisatavoitteet pois mielestä. Yritän nyt vaan opetella ratsastamaan Fannya oikein. Valmennuksissa pitää alkaa käydä enemmän. Ainoa vaan ettei ole kiva mennä muiden ratsukoiden kanssa valmennukseen kun tuntuu että meidän poukkiminen pilaa muidenkin treenin...
Eli hieman alamaissa ollaan nyt täällä. Poni on mielestäni edelleen yhtä hieno ja kapasiteetikas kuin ennenkin, joten pakko vaan uskoa että homma alkaa sujua paremmin kun jaksan yrittää ja saan pikkuhiljaa oman ratsastukseni kuntoon.
