No ihan mukavaa. Viime viikko oli aika koulupainotteinen, mutta tälle viikolle aion ujuttaa yhden puomi-/ristikkotreenin niin tulee vähän vaihtelua elämään. Toki koulutreenien välissä on kävelyä, ohjasajoa ja satunnaista juoksutusta. Maneesikausi jatkuu koska kelit nyt on... mitä on. Maastakäsittely on sujunut kivasti. Tuntuu että saan Leon kuuntelemaan itseäni jo paljon paremmin.
Leo on ollut selästä käsinkin hyvällä energialla ja motivaatiolla töissä. Muutama aika tuulinen päivä sattui viime viikolle, mutta ne ei meitä haitanneet. Kuten olen aiemminkin sanonut, Leo ei äänistä ja tuulista välitä kunhan ratsastaja pysyy rentona ja rauhallisena. Vihdoin tuntuu että olen itse ihan oikeasti sisäistänyt tämän enkä jäkitä selässä miettien pelästyykö poni tuulta.
Leo oli talvella vähän lyhyemmällä tarhausajalla, mutta nyt kevään tultua poni on taas ulkona enemmän. Hyvin se itseään siellä tarhassa jumppaa. Käppäilee ympäriinsä nyppimässä kavereita ja välillä ravailee ja heittää omia muuvejaan. Viikko-ohjelma on nyt muuttunut sen verran että yksi totaalinen vapaapäiväkin mahtuu mukaan. Tekee hyvä itselleni olla edes joskus pois tallilta kun talvella kävin siellä seitsemänä päivänä viikossa. Nyt siis enää kuutena.
Sunnuntaina kävin koittamassa sitä welsh-ponia josta aiemmin puhuin. Hämmentävää millainen fiilis tuli kun istuin selkään. Niin kotoinen olo. Lisäsin haavelistalleni oman welshin :) Tai ainakin pitää päästä pian uudestaan ratsastamaan sellaista. Eihän minulla ole paljon kokemusta rodusta, mutta vähäisen kokemuksen perusteella tuntuu että tykkään ja kovasti. Jotenkin tuosta ponista, vaikka se nuori ja kokematon olikin, tuli Leo mieleen. Herkkä ja energinen, mutta silti sellainen että saa ja pitää kunnolla ratsastaa. Sellainen positiivinen ohjat käteen, pohkeet kiinni ja treenaamaan-tyyppi.
Leo on ollut selästä käsinkin hyvällä energialla ja motivaatiolla töissä. Muutama aika tuulinen päivä sattui viime viikolle, mutta ne ei meitä haitanneet. Kuten olen aiemminkin sanonut, Leo ei äänistä ja tuulista välitä kunhan ratsastaja pysyy rentona ja rauhallisena. Vihdoin tuntuu että olen itse ihan oikeasti sisäistänyt tämän enkä jäkitä selässä miettien pelästyykö poni tuulta.
Leo oli talvella vähän lyhyemmällä tarhausajalla, mutta nyt kevään tultua poni on taas ulkona enemmän. Hyvin se itseään siellä tarhassa jumppaa. Käppäilee ympäriinsä nyppimässä kavereita ja välillä ravailee ja heittää omia muuvejaan. Viikko-ohjelma on nyt muuttunut sen verran että yksi totaalinen vapaapäiväkin mahtuu mukaan. Tekee hyvä itselleni olla edes joskus pois tallilta kun talvella kävin siellä seitsemänä päivänä viikossa. Nyt siis enää kuutena.
Sunnuntaina kävin koittamassa sitä welsh-ponia josta aiemmin puhuin. Hämmentävää millainen fiilis tuli kun istuin selkään. Niin kotoinen olo. Lisäsin haavelistalleni oman welshin :) Tai ainakin pitää päästä pian uudestaan ratsastamaan sellaista. Eihän minulla ole paljon kokemusta rodusta, mutta vähäisen kokemuksen perusteella tuntuu että tykkään ja kovasti. Jotenkin tuosta ponista, vaikka se nuori ja kokematon olikin, tuli Leo mieleen. Herkkä ja energinen, mutta silti sellainen että saa ja pitää kunnolla ratsastaa. Sellainen positiivinen ohjat käteen, pohkeet kiinni ja treenaamaan-tyyppi.
