Motivaation puutteesta motivaatioon

Viimeinen viikko on ollut vähän pakkopullaa liikutuksen suhteen, ei ole huvittanut ratsastaa. Vähän liikaa kiirettä, vähän liikaa haasteita ratsastuksessa, ja vähän liikaa tallipäiviä. Leon varakuskikaan ei ole päässyt käymään muutamaan viikkoon. Samalla tietenkin tulee huono omatunto, kun toisilla on hevoset telakalla ja toisilla ei ole edes varaa hevoseen. Mokomakin porvariponitäti kun kehtaa valittaa...

No, asia ratkesi eilen siihen että kuulin uutisia joiden jälkeen olisi ollut suoranaisesti todella typerää mankua ettei jaksa ratsastaa... Kun jollain on ihan oikeitakin ongelmia. Niinpä kiitollisuudella nousin ratsuni selkään ja tehtiin itse asiassa ihan hyväkin treeni. Maneesissa oli hiljaista ja kuten aina, meidän treenit sujuu tällöin paremmin. En tiedä keskitynkö minä paremmin vai poni, vai molemmat, mutta eroa on valovuosi kun vertaa "yksinäistä" treeniä ja ruuhkatreeniä. Vaikkei meillä juuri ruuhkaa edes ole, maksimissaan 6 ratsukkoa ei isossa maneesissa ole kovin paljon.

Leo on vaikuttanut nyt hyvävointiselta. Poni syö paremmin kuin muutama viikko sitten. Annan sille edelleen korsirehulisänä Lusernea, en mitään valtavaa määrää mutta noin 4-5 litraa. Mahan tilanne vaikuttaa ihan hyvältä. Leo on ollut nyt rauhallisena tarhassakin, verrattuna viime vuoteen jolloin se oli pakko siirtää puolipäivätarhaukseen talven ajaksi. Meni sellaiseksi ramppaukseksi että suosiolla siirryttiin puolipäivätarhaan. Nyt Leo ja naapuri ovat ulkona yleensä neljään asti ja hyvin on mennyt ainakin toistaiseksi.

Joulukuussa ei pitänyt olla valmennuksia, mutta on kuitenkin. Ensi perjantain tunti tekee varmaan ihan hyvää minulle. Jos saisin vaikka jotain ryhtiä tähän loppuvuoteen!

Ruokinta-ajatuksia

Olen tosi varovainen Leon ruokinnan suhteen ponin herkän vatsan vuoksi. Mitään ylimääräistä ei anneta ja väkirehut on laskettu tosi vähiin. Heinän määrä on pidetty maksimissa, eli pääosin ravinto koostuu korsirehusta. Tänä syksynä ollaan kuitenkin uudenlaisen ongelman edessä; miten saada tarpeeksi ravintoa, niin että vatsa pysyy kunnossa, poni sopivassa lihavuuskunnossa, ja energiaa riittää?

Meillä on tosi hyvää heinää tänä(kin) vuonna, mutta hyvin vähäsokerista. Positiivinen asia sinänsä, mutta aiheuttaa sen ettei heinä maistu ihan niin hyvin. Leo saa heinää niin paljon kuin syö, mutta kun ei poni syö määräänsä enempää. Jos laitetaan extraa yöksi niin aamulla se löytyy tallottuna. HOPTI:n energiansaantilaskelman mukaan Leo saa aivan liian vähän energiaa. Lisäksi mietin johtuvatko nämä viime viikolla esiin tulleet vatsaoireet liian vähäisestä korsirehun syönnistä.  

Energiaa saisi helposti lisää väkirehusta, mutta se  on vatsaongelmaisen kohdalla aina vähän riskiratkaisu. Olen kuitenkin päätynyt vaihtamaan eri täysrehuun, ja koitan lisätä hieman sen määrää, tietysti erittäin hitaasti ja varovasti. Tuon Speedex Completen pitäisi olla myös vatsaystävällistä ja toivon että se sopii Leolle. Heinää toki annetaan jatkossakin niin paljon kun poni sitä vaan syö. Tämä liian vähäinen heinänsyönti on jotain mitä juuri nyt ei tosiaan kaivata, kun vatsa on selvästi ottanut itseensä. Lisäksi Leo on nyt kesän jäljiltä sopivassa lihavuuskunnossa enkä haluaisi että se tiputtaa massaa pois. Öljyäkin olen miettinyt, mutta en tiedä mitä mieltä siitä olisi. Osa suosittelee sitä mahavaivaisille, osa ei. Mitään "asiantuntijalausuntoa" en ole asiasta löytänyt tai kuullut.