Kirjoitan yleensä aina päivän tärkeimmät tapahtumat tallilla ruutuvihkoon, mutta ajattelin silti purkaa viime viikon vähän tarkemmin tänne blogiin. Ehkäpä kuukauden päästä teen saman niin pystyn vertailemaan Leon kehitystä sairastelun jälkeen. Viime viikko oli aika tyypillinen "kuntoutusajan" viikko.
Maanantaina lämmittelin hetken kentällä. Leo oli vähän tahmea. Jo jonkun aikaa poni on yskäissyt kerran kaksi raviin lähtiessä, ja niin nytkin. Mutta ilokseni tämä oli eka ja vika kerta tällä viikolla kun poni yski. Toivotaan että köhä meni ohi. Kentältä siirryin melko pian sänkkärille, ja ratsastin siellä käynnissä ja rauhallisessa ravissa. Laukkaa otin lopuksi kentällä pari kierrosta molempiin suuntiin.
Tiistaina kävelytin Leoa maneesissa ja laitoin sen menemään korotettuja puomeja. Laiskanlaista menoa, mutta homma sujui paremmin kun vähän hoputin. Juoksutin myös ponia liinassa hetken ja huomasin että vaikka liike on puhdasta, niin takapään heikkous näkyy. Kestävyyskunto Leolla tuntuu olevan ihan hyvä, joten lihaskunnon parantaminen on se mihin täytyy keskittyä.
Keskiviikkona taivuttelin aluksi kentällä käynnissä. Leo oli reippaampi kuin maanantaina. Taas mentiin jatkamaan sänkkärille. Poni liikkui hyvin eteen ja teki jopa muutaman pikaisen sivuliikkeen innostuessaan. Keskiviikkona en laukannut ollenkaan. Loppukäynnit kävelin tallitiellä yksinään ja Leo oli tosi fiksusti. Kun olin tullut alas satulasta ja menossa takaisin talliin kentällä tippui ratsastaja ja hevonen juoksi kovaa vauhtia ohi. Leo säikähti, mutta rauhoittui tosi nopeasti. Edistystä!
Torstaina käytiin maastakäsin kävelemässä. Leo oli kerrankin narun päässä reipas. Saatiin kunnon lenkki aikaiseksi. Tehtiin myös hiukan peruutusharjoituksia koska poni tunki jossain vaiheessa koko ajan liian lähelle ja yritti lisäksi napsia koko ajan ruohonkorsia ja puunlehtiä.
Perjantaina Leo vietti vapaata tarhassa. Lauantaina ratsastin maneesissa. Poni liikkui tosi hyvin eteen ja laukatkin meni hienosti! Muutaman vastalaukankin nostin. Ehdottomasti viikon paras ratsastuskerta. Tosin kuolaintuntuman kanssa oli ekaa kertaa tällä viikolla vähän ongelmaa. Pää tuntui nousevan helposti etenkin siirtymisissä.
Kuolaimena olen käyttänyt nyt ihan perus-niveltä, mutta sunnuntaina maastossa oli baucher eli varsinivel jota käytin aiemmin oikeastaan aina. Leo tuntui pureskelevan kuolainta aika paljon. Se myös rullasi baucherilla tosi paljon. Käynnissä sain katsella pullistunutta kaulalihasta, ja pienellä ravipätkällä mietin saako poni pian kunnolla henkeä kun laittoi itseään koko ajan enemmän pakettiin edestä... Maastossa Leo oli taas tosi fiksusti eikä tällä kertaa kohdattu pelottavia peuransyöttöpaikkoja tai moottoripyörää.
Ehkä vähän tylsä kirjoitus tällä kertaa, mutta palvelee omia tarkoituksiani. Viikon yhteenvetona voisi todeta, että treeni oli suht monipuolista, vaikka voisi toki olla monipuolisempaa. Poni oli yhteistyöhaluinen ja kiltti ja eteenpäinpyrkimys edellistä viikkoa parempaa. Alkavalle viikolle on suunnitteilla kevyttä koulua, sänkkäriä, ohjasajokokeilu (!), puomijumppaa ja maastoilua.
