Epäilyksiä

Leo oli eilen käynnissä ihan normaali, mutta ravissa ei. Ravia siis tietysti koitin vain pikku pätkät molempiin suuntiin. Nyt se oli mielestäni vasempaan kierrokseen yhtä huono kuin aiemmin ja oikeaan vähän parempi. Juttelin illalla kaverin kanssa, jonka hevosella on ollut hankkarivamma. Sillä epäiltiin ensin vammaa selässä koska se myös könkkäsi, ja vika löytyikin sitten hankkarista.

Kovasti aloin tietysti miettimään onko Leolla mahdollisesti hankositeen yläkiinnityskohdassa on joku vaurio. Nämä vauriothan ei turvottele näkyvästi koska ei siinä kohdassa jalkaa ole juuri tilaa turvotukselle. Aamulla huomasin että samaa oli muuten Anonyymi kommentoinut tuonne aiempaan postaukseen, jänne- tai hankkarivamman mahdollisuutta. 

Nyt en saa ajatukselta rauhaa ja niinpä varasin Leolle klinikka-ajan. Huomiselle ei ollut Teivossa kuin lyhyt aika jäljellä ja alkuviikolle en saanut kuljetusta järjestymään, joten keskiviikkona vasta mennään. Toiveena on tietty ennen keskiviikkoa tapahtuva ihmeparantuminen ja klinikka-ajan peruminen, mutta ehkä paras suhtautua tilanteeseen Pessimisti ei pety-periaatteella.

Päivät 3 & 4

Kaikki on suhteellisen ennallaan; lämpöä ei ole, haava erittää saman verran kuin ennenkin, ja on minun silmääni suht siistin näköinen vaikkakin edelleen aika öklö... Tai no yksi muutos on; eilen aamulla huomasin että Leon haavanpuoleinen takajalka on alaosasta aika tukki, paljon turvonneempi kuin ennen. Huonolla tuurilla poni on onnistunut telomaan itsensä tarhassa. Tosin haavaa, aristusta tai lämpöä ei ole. Todennäköisempi syy turvotteluun lienee leikkaushaava, jalan yläosassa kun on ollut koko pientä turvotusta.

Puhuin tänään yhden Hyvinkään Animagin eläinlääkärin kanssa ja käytiin läpi viikonloppuna kerryttämäni kysymysten lista. Sain tarkempia neuvoja haava-alueen suihkutteluun ja uskallan nyt putsailla ehkä vähän rohkeammin. Vettä ei saa tietenkään osua paineella haava-alueelle, mutta ei haittaa jos sitä roiskuu. Helosania uskalsin tänään laittaa lähemmäs haavaa ärtynyttä ihoa hoitamaan. Leo oli muuten ollut viime yönä makuulla mutta haava-alue ei onneksi näyttänyt likaiselta.

Jalan turvotuksesta kuultuaan ell kehotti laittamaan yöksi tallipintelin. Lisäksi hän neuvoi lisäämään liikuntaa. Rauhallista kävelyliikuntaa siis määrättiin, mutta Leo on hiukan eri mieltä. Leo kuvittelee olevansa elämänsä kunnossa. Poni oli tänään tuulisella säällä koko ajan lentoon lähdössä ja omistaja roikkui narun päässä naama valkoisena ja odotti koska tulee sellainen loikka että veri alkaa lentää... Lisään nyt siis päivittäisiin hoitorutiineihin pari vartin talutuslenkkiä (joiden toivon pysyvän rauhallisina...) ja toivon että turvotus lähtee laskemaan. Esitin eläinlääkärille myös huoleni siitä että antibioottikuuri loppuu jo torstaiaamuna. Onneksi sitä voidaan luultavasti jatkaa juhannuksen yli. Soittelen vielä keskiviikkona niin katsotaan mitä tehdään.

Vetcaren Hevosten hätätapaukset-luento pidettiin muuten vihdoin myös Porissa (aiemmin muualla järjestetystä luennosta voitte lukea Anun blogista.) Luennolla Jonna Jokisalo luennoi ensimmäisen puoliskon varsomiseen liittyvistä asioista ja toisella puoliskolla ähkystä ja hiukan madotuksista. Toivottavasti luennoille tulee jatkoa, saamissamme kalvoprinteissä oli vielä monta mielenkiintoista ja tärkeää asiaa jotka jäivät tällä kertaa ajan puutteessa käsittelemättä. Luennon jälkeen kävin vielä henkilökohtaisesti kiittämässä Leon diagnosoinnista ja hoidosta. Tuntui hyvältä kuulla ell:n sanovan; "Kyllä poni kuntoon tulee ja on jatkossa entistä ehompi". Haluan uskoa siihen.