Jumia

Maanantain oivallukset mielessä tein eilen kevyemmän verkkatyylisen ratsastuksen, kun aikaa ei ollut kovin paljoa ennen hierontaa. Leo oli alussa hiukan jännittynyt kun oltiin yksin maneesissa ja tuuli paukutti ovia, mutta rentoutui kyllä sitten ihan kivasti. Välillä tosin piti hiukan huudella kamuille.

Muistin olla puristamatta, en vetänyt ohjista, käytin ääniapuja ja kevyempää pohjetta "paukuttamisen" sijaan (kamala sana mutta ikävän totuudenmukainen välillä). Leo liikkui tosi kivasti eteen! Olin poniin oikein tyytyväinen, ja itseenikin. 

Hieronnassa hyviä uutisia tuli selän suhteen. Se ei ollut kipeä eikä jumissa enää sään takaa niinkuin aiemmin on ollut. Satulansovittaja tulee tarkistamaan satulan istuvuuden ja padin tarpeen huomenna, mutta satula istunee edelleen hyvin päätellen selän hyvästä kunnosta. Oikeastaan suurempi syy satulansovittajan pyytämiseen on se että haluan pohdiskella hänen kanssaan sopivaa satulavyötä Leolle. Käytössä on nyt Passierin nahkainen muotoiltu (älyttömän kallis) vyö, jonka ostin ehkä hiukan hätäisesti. Se pitää kyllä satulan hyvin paikallaan ja antaa tilaa liikkeelle, mutta jotenkin tuntuu että paine asettuu liikaa vyön takareunalle. En tiedä mikä sitten olisi parempi vaihtoehto, mutta ehkä meidän satulansovittajalla olisi ideoita.

Tuli siellä hieronnassa negatiivisiakin juttuja. Selkä siis hyvä, mutta muuten ei. Jumeja löytyi tyyliin joka puolelta. Lavat jumissa, takaosa jumissa... Positiivista oli se että jumit saatiin auki ja kuulemma ne aukesivat suht helposti. Mietittiin mistähän tämä jumitus nyt johtuu. Yksi syy on varmaan treeni, joka on nyt viimeisen kuukauden ollut kovempaa kuin ennen. On myös mahdollista että poni on saanut hiukan kylmää klippauksen jälkeen. Tämä ei kyllä ole kovin todennäköistä koska loimitus on ollut huolellista. Joten ennemmin uskon että jumit ovat treenin aiheuttamia. 

Nyt joulukuussa keskitytään siis enemmän jumppailuun. Kouluvalmennuksiakaan meillä ei ole tässä kuussa kuin kaksi, nekin samana viikonloppuna. Puomijumppaa tullaan tekemään ja hyppäämään pieniä esteitä. Leolle tekisi myös varmasti tosi hyvää päästä kunnolla laukkaamaan kroppa auki. Siihen ei vaan ole nyt mahdollisuutta kun meillä ei oikein ole kunnon laukkamaastoja. Tulisi nyt lunta niin päästäisiin pellolle laukkaamaan!

Selkä tsekattu

Toinen saappaani otti ja hajosi viime viikolla. Taas meni vetskari. Aloin jo miettiä kannattaako vetoketjua vaihtaa koska saappaat alkavat olla aika kulahtaneet. Mutta en kyllä ehdi saada uusia saappaita ennen perjantain valmennusta joten suutarille siis. Saappaiden puutteessa ratsastin tiistaina lenkkareilla. Aika oudon tuntuista kyllä, eikä kovin turvallista. En oikein "osaa" enää ratsastaa muilla kuin ratsastussaappailla kun olen niin tottunut niihin. Ratsastuskengät ja jodhpurit olen hylännyt kokonaan, kaipaan saappaan tuomaa tukea.

Leo kulki tiistaina alkuun pää pystyssä ja askel oli aika lyhyttä. Pysyin rentona ja rauhallisena (henkinen psyykkaukseni on auttanut...) ja keskityin rauhoittamaan tahdin ja houkuttelemaan ponin pyöreäksi. Hetken päästä meni jo paljon paremmin. Eteenpäinpyrkimys oli hyvä, ei tarvinnut juurikaan käskeä eteen. Laukassa oli ajoittain ehkä vähän liikaakin energiaa. Taisi tuo loppuviikon lainakuski-liikutus olla aika kevyttä niin energiaa on vähän kertynyt.

Ratsastuksen jälkeen oli hieronnan vuoro. Vähän jännitti mikä on tuomio. Leo on pari viikkoa ollut vähän "erilainen", ja olen miettinyt olisiko sen selkä kipeä kun satula on tällä hetkellä hiukan liian leveä. En kuitenkaan ole löytänyt painelulla kipeää kohtaa. No, hierojan mukaan selkä olikin aika hyvässä kunnossa. Edelleen sään takana oli vähän jumia, mutta paljon vähemmän kuin viimeksi. Oikea lavassa oli myös hiukan sanomista. Jumit saatiin hyvin auki ja Leo rentoutui hieronnassa ihan eri tavalla kuin edellisillä kerroilla. Kranio-käsittelystä Leo selvästi nautti, alahuuli lurpallaan. 

Veikkaan että Leolla saattaa olla taas hiukan mahavaivaa. Kesällä tuumailin että aiemmat mahaoireet olisivat ehkä voineet johtua paiseesta, mutta nyt on taas samantyyppistä oireilua kuin keväällä (joskin paljon lievempää). Ehkä kovempi treeni ja vaatimustason nousu vaikuttavat. Annan Leolle Antepsin-kuurin ja seurailen tilannetta.

© Nina Rintanen, kuvan kopiointi kielletty! 

Kisakuvia

En saanut edellisten kuvien videota ladattua tänne, mutta sain ystävältäni N:lta hänen poikaystävänsä kisoista ottamat kuvat. Hienoja otoksia! Ihanaa luksusta saada kuvia itsestään ratsastamassa, ja vielä taitavan kuvaajan ottamana. Tuli sinänsä hyvään saumaan nämä kuvat, bongasin nimittäin muutaman jutun jotka koitan pitää torstain kisoissa mielessä (nimim. jalat koko ajan 20 cm liian takana...)

Eilen valmentaja huomasi heti verkassa että Goldyn oikea lava on vähän jumissa. Teimme siis paljon jumppaa, ja samalla päätin että nyt venyttelen ponin tunnollisesti joka toinen päivä. Tähän asti venyttely on ollut vähän turhan satunnaista.

Ratsastin helppo B-radan ja valmentaja etsi ratsastuksestani haastekohdat. Sain hyviä vinkkejä ongelmalliseksi kokemiini osuuksiin, ja koitan myös pitää saamani neuvot mielessä ja toteuttaa ne ratsastuksessani huomisissa kisoissa. Sen lisäksi että keskityn teihin ja siirtymisiin, kaikkia askellajeja pitää muistaa ratsastaa hyvin myös tehtävän sisällä. Laukka on valmisteltava ajoissa. Alkutervehdyksessä minun on pidettävä oikean ohjan ulkotuki ettei käy niinkuin minulla kisoissa aina tuppaa käymään; tulen tervehdykseen vinosti vasemmalle. 

Valmennuksen jälkeen olin ihan hyvillä mielin. Lähden huomisiin kisoihin hakemaan kahta hyvää rataa, joissa toivottavasti pystyn ratsastamaan omalla tasollani ilman alisuorittamista. Tuomarina on "ihan oikea" koulutuomari joka on kuulemma tuomioissaan ankara mutta oikeudenmukainen. Sopii minulle, haluan rehellisen palautteen (vaikka se sitten vähän kirpaisisikin ;) 

Kuvat Ville Erkkilä (ei saa kopioida ilman lupaa)