Näytetään tekstit, joissa on tunniste pukkilaukka. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pukkilaukka. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 3. huhtikuuta 2013

Jänskäilyä

Pääsiäinen oli ja meni. Tallilla tuli vietettyä kiitettävästi aikaa ja varusteetkin sain vihdoin pestyä. Tosin ne olivat yhden ratsastuskerran jälkeen taas hiekkapölyn peitossa, mutta kuitenkin.

Perjantaina teimme pitkän ja reippaan käyntimaaston. Lauantaina ratsastin yksinäni maneesissa. Ensimmäisen tunnin(!) ajan poni oli kireä kuin viulunkieli. Kyttäsi koko ajan hiekkaa, maneesin kulmia ja ovea, kuunteli ulkoa kuuluvia risauksia... Ja teki jatkuvasti sivuloikkia milloin mihinkin suuntaan.

Kerran Fanny yritti lähteä laukassa karkuteille (koska pelästyi maneesin ovea, tai jotain?). Siinä rytäkässä sitten kaarrettiin vähän turhan läheltä maneesin laitaa ja ratsastushousujen polveen tuli reikä. Höh! Siinä sai ratsastaja laskea muutaman kerran kymmeneen jotta pystyi rauhallisena jatkamaan treeniä, mutta saatiin kuitenkin joten kuten päivän tehtävät suoritettua.

Sunnuntaina meillä oli puomitunti. Ravitehtävät menivät aika kivasti, mutta kun mukaan otettiin laukka niin Fanny vallan villiintyi ja halusi nostaa ainoastaan rynnivän pukkilaukan... Tuntia pitänyt J käväisi ponin selässä ja sen jälkeen minäkin sain laukkatehtävät suoritettua (lähes) kunnialla.

Maanantaina poni sai alkulämmittelyn jälkeen juosta ylimääräistä energiaa pois irtona. Selkään noustessa totesin, että Fanny on taas valtavan jännittynyt. Suorastaan tunsin miten ponin sydän läpätti kuin lampaanhäntä. Kunpa hevonen osaisi puhua ja kertoisi mikä sitä pelottaa, kun minä en vaan keksi mitä kamalaa siellä maneesin päädyssä on. Koitin parhaani mukaan pysyä itse rauhallisena ja keskittyä. Puolessa tunnissa sain Fannyn toimimaan ihan suht hyvin, mutta rennoksi ponia ei kyllä voinut sanoa!

Nyt pitäisi jotenkin keksiä miten saan ponin rentoutumaan ja luottamaan minuun. Fanny toimii hienosti silloin kun se on rento, mutta tuo jatkuva ja jatkuvasti lisääntyvä jännitys on aikamoinen haaste. Sen kautta vaikeutuu myös ponin saaminen kuulolle ja avuille. 

tiistai 3. heinäkuuta 2012

Vähemmän kuuliainen

Kaikkea muuta osasin kisoista odottaa, mutta en tätä; jätin radan kesken! Aloitetaanpa alusta...

Lähdin hyvällä fiiliksellä kisoihin, vaikka vähän jännittikin. Verkassa Goldy oli osittain aika kiva ja liikkui hyvin eteen, mutta tunsin etten saanut ponia ihan kunnolla avuille. Poni oli myös kiiman takia aika herkkä ja pieninkin kosketus kannuksella aiheutti voimakkaan reaktion.

Rata aloitettiin sisäpuolelta, ja jo ennen vihellystä rataa kiertäessäni huomasin yhdessä nurkassa muovipussin joka heilui tuulessa. Goldy kyttäsi kohtaa vähän mutta meni ihan ok kun ohitin kulman pari kertaa.

 Hyvältähän se näyttää...

2/3 radasta meni oikeastaan aika kivasti! Papereista näkee että keskeytykseen asti olin saanut numeroita jotka olisivat tuoneet 57-58 % lopputuloksen. Mutta... Laukkaohjelman alkupuolella laukkavoltin jälkeen mentiin "siihen" kulmaan. Olin varautunut sivuloikkaan, mutta loikan jatkoksi poni heittikin sitten oikein kunnon pukkilaukat lyhyelle sivulle. Videolta näkee kuinka Goldy oikein köyristää selkäänsä rodeoratsun tapaan. 

...Kunnes sitten... (heiluva muovipussi ympyröity)


 
Pysyin kyydissä vaikka kouluaidat vaan vilisi silmissä ja pelkäsin koska poni vetää aidan yli viereiselle radalle. Ylimääräinen voltti tuli tehtyä, ja yritys nostaa laukka uudelleen epäonnistui. Jatkoin vielä seuraavaan arvostelukohtaan ja tein pysähdyksen ja peruutuksen, mutta siihen loppui meidän rata. Keskeyttämispäätöksen tein ihan puhtaasti perstuntumalla; tiesin että jos nostan vielä laukan niin poni ei tule pysymään hanskassa (ja pahimmillaan pilaa viereisellä radalla ratsastavan suorituksen). Jos taas olisin jatkanut radan loppuun ravissa niin en olisi saanut hyväksyttyä tulosta.

Että sellaista tällä kertaa. Kaikki tunteet tuli käytyä läpi, päällimmäisenä häpeä ja kiukku... Mutta ihanien ystävien tsemppauksen jälkeen jaksoin jo nauraa asialle. Saipa kansa viihdettä rodeoshown muodossa! Lohduttaudun sillä että ennen paketin hajoamista rata oli varsin kelvollinen. Sain jopa keskikäynnistä toiselta tuomarilta seiskan!

Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä... Treeni jatkuu!

Ps. Poni teki vielä lainakuskin kanssa mielestäni oikein hyvän HeA-radan. Prosentit olivat hiukan yllättäen vain 55,20 %, mutta itse olen rataan tyytyväinen.

lauantai 28. huhtikuuta 2012

Kisakausi korkattu!

Kävelimme kaverini kanssa yhdessä vartin matkan kisapaikalle. Päästyämme verkka-alueelle meille tultiin sanomaan että aikataulua on vähän aikaistettu. Onneksi olimme ajoissa paikalla joten verkkaan oli hyvin aikaa.

Goldy oli verkassa aika jäykkä, ja viereisen rakennustyömaan aidoissa rapisevat varoitusnauhat saivat aikaan pörhistelyä. Verryttelyssä tuli yksi laukkapyrähdys jossa tamman takapuoli nousi useamman kerran. Nappasin ponin nopsaan kiinni ja nostin heti uuden laukan ennen kuin mikään pelkoon viittaavakaan ehti tulla mieleen. Taisi poni hämmästyä tarmokkuuttani kun jätti pelleilyt samantien sikseen!

Radalla mennessäni suoraan sanottuna järkytyin. Jo edellisenä iltana ohi ajaessani olin katsellut huolestuneena märältä näyttävää kenttää. Kun pääsin itse radalle viidentoista ratsukon jälkeen, niin kaikki kulmat ja toinen pitkä olivat kamalaa upottavaa mutaa. Tiesin että Goldy ei yhtään tykkää moisesta pohjasta, ja itseänikin harmitti jo siinä vaiheessa kun tiesin etten saa nappisuoritusta tehtyä. Tiedetään tiedetään, pohja oli sama kaikille ja oikea kilparatsastaja keskittyy ratsastukseen eikä pohjaan...

Radan jälkeen tuntui että olin tehnyt surkean suorituksen. Varsinaisia virheitä (ratsastajan, ei ponin) olivat alkutervehdyksen jälkeinen tahtirikko, vasemman laukan nouseminen aivan muulla kuin pisteessä ja liian pienet keskiympyrät. Videolta näin ettei rata ollut yhtään niin huono kuin minusta tuntui. Prosentteja tuli 60,95 %, arvostelu oli aika armelias :)

Poniin olin tänään todella tyytyväinen. Se oli juuri niin hyvä kuin ratsastajansa: teki sen mitä kuski osasi pyytää. Olin myös tyytyväinen että selvisin verran pukkikohtauksesta olankohautuksella, eikä poni lähtenyt lapasesta radalla. Summa summarum: treeni jatkuu ja seuraaviin kisoihin ratsastaja panostaa keskittymällä sataprosenttisesti tekemisiinsä.

Ps. Kuvia tulossa myöhemmin. Videonkin lataan jos onnistun.