Rata videolla

Kisaraportti

Kisojen viimeistelytreenit menivät aika lailla pieleen. Oli kuuma, Leo ei liikkunut mihinkään, ratsastaja oli tuskissaan ja tuumaili eikö kallis uusi satula nyt sovikaan. Satulansovittaja onneksi kurvasi paikalle varmistamaan vielä satulan sopivuutta. Sopihan se, joten vika oli taas kerran siellä satulan päällä (ja vähän siinä kuumassa säässä). Fiilis oli perjantai-iltana sellainen että olin valmis perumaan koko kisat. No, sitten ajattelin että yksi seuratason helppo C, sama se miten se menee. Letitin Leon ja päätin laittaa itse täyden kilpailuasun päälle. Näytetään ainakin hyvältä jos suoritus ei silmiä hivelekään!

Kisapaikalla Leo oli ensin tosi jännittynyt. Mieheni kommentoi kisojen jälkeen että olipa se aika pörheä. Ei varmaan viitsinyt kisojen aikana kommentoida kun näki naamastani että ei paljoa naurattanut... Leo teputti vieressäni pää taivaissa, ja pysähtyi välillä huutamaan eli pitämään todella kovaäänistä puhinaa. Kävi siinä jo mielessä että tuon selkään en kyllä mene! Pitäisi vaan muistaa että vaikka Leo on maastakäsin välillä aika hössö niin selkäännoustessa se siirtyy kuuliaisesti työmoodiin. Niin kävi tälläkin kertaa, kaikki oli ok heti kun istuin satulaan.

Jännittynyt hevonen ja mietteliäs ratsastaja

Verkassa Leo oli hiukan samanlainen kuin pari kisoja edeltänyttä päivää. Eli vähän löysä ja eteenpäinratsastettava. Pidin Leon entiseltä omistajalta saamani vinkit mielessä (kiitos Karo!) ja tein verkan hänen ohjeidensa suuntaisesti saaden ponin vähän paremmin hereille ja reipastumaan. Ensin "perusverkka", sitten vähän kävelyä, sitten toinen verkka jossa vähän radan asioita läpi ja sen jälkeen omaa vuoroa odottamaan päästämättä enää ohjia pitkäksi ja tuntumaa pois. Ihan hyvä taktiikka. 

Radalle mennessä Leo reipastui sopivasti  vähän lisää, mutta pysyi silti kuulolla ja avuilla. Jossain vaiheessa rataa sain hiukan enemmän ratsastaa eteen, mutta ei meno videolta katsottuna ihan järkyttävän tahmealta näyttänyt. Olin radalla tosi rauhallisella mielellä koska tunsin että Leo kuunteli. Sain jopa ihan oikeasti vähän ratsastettua normaalin matkustelun sijaan, ja mietittyä yksityiskohtiakin. Silti esim. eka laukannosto tuli vähän roiskaistua, arvostelupaperissa lukikin "valmistele paremmin". 

Helpottuneena radan jälkeen :) Mies oli ottanut Leosta aika monta jalatonta kuvaa... Kun ei kuulemma mahtunut muuten kuvaan ;)

Radan jälkeen olin tyytyväinen, tiesin että ihan mukavasti meni. Kävelytin Leoa ja mies kyttäsi arvostelulappua. Pisti mokoma vielä arvailemaan prosenttejani... Sanoin että kutosella alkaa, mutta ihan noin hyviä prosentteja en odottanut (67,50 %). Voittajalla oli puoli pistettä enemmän kuin meillä. Omat numeroni vaihtelivat välillä 5,5 (askeleen pidennys keventämättä) ja 8 (kolmikaarinen ravissa & toinen laukannosto). Selvästi oli hiukan seurakilpailulisää pisteissä, sinänsä jännä kun helppo B-luokan arvostelu (sama tuomari) oli kuulemma tosi tiukka. Olin oman suoritukseni jälkeen sijalla 2 joten päätimme jäädä odottamaan tuleeko sijoitus. Sen verran harvoin noita rusetteja saa että jos on mahdollisuus päästä palkintojenjakoon niin sinne myös mennään! Niin sitä sitten odoteltiin lähes 1,5 tuntia eikä kukaan mennyt ohi joten satula selkään ja sinistä rusettia hakemaan.

Huvittavaa että tällainen ihan samanlainen palkintojenjako-kuva on olemassa. Ilmeet ja asennot on samat mutta poni vaan eri eli Goldy :)

Kunniakierros

Kisoista jäi hyvä fiilis, ja nyt on mukavampi mennä sunnuntaina ekoihin aluekisoihin. Sieltä en odota suurta menestystä, kunhan nyt selvittäisiin pitkästä radasta kunnialla ja saataisiin tehtyä siisti rata. Eilen palauteltiin puolentoista tunnin maastokävelyllä, ja huomenna on tallilaisten yhteiset ratatreenit sunnuntaita varten.

Hyvä kisapäivä!

Leon kanssa tänään seurakoulukisoissa Helppo C:1, oltiin parinkymmenen lähtijän joukosta toisella sijalla tuloksella 67,50 %. Leo oli kuuliainen ja saatiin tehtyä hyvät tiet ja kohtuullisen siisti ja rikkeetön rata. Super-Leo! Kisaraportti seuraa myöhemmin kun saan kuvat koneelle.

Hieno poni!

Tiistaina oli pitkästä aikaa kouluvalmennus, kolmen viikon tauon jälkeen. Kesti hetken ennenkuin sain Goldyn hereille, ja poni oli aika etupainoinen. Sain tehdä töitä että korkeampi muoto löytyi, mutta ajoittain saatiin tosi hienoja ravipätkiä. 

Laukannostot sujuivat suht hyvin. Edelleen kyllä haluaisin omista avuistani eleettömämpiä. Laukka sinänsä yllätti; Goldy oli tosi kevyt kädelle! Vielä täytyisi saada paino pysymään paremmin takaosalla ja saada näin pidettyä poni edestä vähän ylempänä, niin hyvä tulee.

Laukasta harjoittelimme siirtymistä suoraan käyntiin (KN:ssä on yksi tällainen siirtymä). Kuten valmentaja totesi, Goldylle tuo siirtymä ei ole mikään ongelma mutta jos minä en valmistele ja ratsasta siirtymistä hyvin niin ei ponikaan esitä mitään sen parempaa kuin lössähdys käyntiin 4-5 raviaskeleen kautta.

Eilen kävelimme rennosti pelloilla tunnin verran. Tänään ja huomenna harjoittelen vielä lauantain K.N. Specialia varten. Mitään paineita ei onneksi ole. Tavoitteena on vain tasainen rata ja hyvä mieli :) Seurakisat kun on kyseessä, niin voi pukeutuakin rennommin ja jättää ponin letittämättä. Valkoiset housut ja huovan sentään ajattelin laittaa, ja Goldyn ötökkäöljystä tahmaiset jouhet on pakko pestä.

Takaisin päiväjärjestykseen

Loma on ohi, mutta hevostelu jatkuu!

Goldy on toipunut kuumeilustaan hyvin. Olen kuitenkin edelleen ratsastanut varmuuden vuoksi vähän kevennetysti, ja valmennuksissa pidetään parin viikon tauko. 

Ensi viikon lauantaina on vuorossa kauden viimeiset kisat, seuratason. Ratana K.N. Special, jota en ole koskaan kisoissa mennytkään. Tavoitteena on jälleen päästä rata loppuun, koska kisapaikkana on se samainen jossa aluekisasuorituksemme päättyi surullisenkuuluisaan rodeoon...

Tänään varasin ponille klinikka-ajan parin viikon päähän. Vaikka Goldylla ei mitään suurempaa oirehdintaa olekaan niin käyn kuitenkin tarkastuttamassa nivelten tilanteen. Samalla hoidetaan raspaus ja rokotus. 

Loppuun maalaistunnelmaa; sunnuntaina olimme illalla tallikaverin kanssa pelloilla kävelemässä. Näimme kauniin sateenkaaren, ja minulle myös selvisi kuinka iso tallille kuuluva pelto onkaan. Nyt aloin odottaa sänkkärikautta, baanaa nimittäin riittää!