Onnistumisia

Tosi hyvä valmennusviikonloppu takana! Perjantaina Leo oli jo verkassa kivan tuntuinen. Liikkui hyvin eteen ja oikeinpäin. Valmentajan pikaisen läpiratsastuksen jälkeen pääsin itse takaisin selkään, ja olipas muuten aika ihanaa! Hevosen selässä aika harvoin voi ja kuuluu matkustaa, mutta nyt tuli sellaisiakin hetkiä että sain vain istua tekemättä mitään. Leo oli pätkittäin niin hyvä ettei akuuttia korjaamistarvetta ollut. 

Saatiin kehuja siitä että poni liikkuu ajoittain tosi hienosti ja eteenpäin mennään koko ajan vaikka työtä on tietysti edelleen tosi paljon edessä. Itselläkin on nyt se tunne että Leo on hyvässä kunnossa vaikka joitakin viikkoja sitten olin vähän epäileväinen ponin voinnin suhteen. Ja kyllähän minä tiedän että poni osaa mitä vain ja pystyy mihin vaan, mutta välillä oma usko loppuu. Tuntuu että jos jokin ei onnistu niin se on aina minun vikani koska poni kyllä osaa jos ratsastaja osaa. No, viikonloppuna se nähtiin että kyllä me onnistutaan yhdessä kun tehdään töitä!

Perjantaina keskityttiin siihen että saan Leon taipumaan kunnolla myös oikealle. Tarkasteltiin tätä kääntymisjuttua ja todettiin että vika on minussa, minä en käännä ponia kunnolla. Vasempaan kierrokseen ongelmaa ei ole. Sain ohjeeksi nosta ulko-ohjaa ylöspäin ja asettaa sisäohjalla kunnolla, jopa hiukan lyhentää sisäohjaa. Pienen harjoittelun jälkeen kääntyminen sujui jo paremmin, ilman että ulkolapa karkasi. 

Toisena valmennuspäivänä Leo ei ollut alussa oikein kuulolla ja oli ehkä vähän hidas pohkeelle. Aloitettiinkin ratsastamalla ponia kunnolla eteen. "Lisättyä" laukkaa (lainausmerkeissä siksi ettei se varmaan oikeasti mitään lisättyä ollut, ehkä keskilaukkaa) ympäri maneesia, tarkoituksena ainoastaan saada Leo lähtemään pohkeesta eteen. Peräänantoon ei tässä vaiheessa kiinnitetty niin suurta huomiota, mutta sain kyllä kehoituksen yrittää työstää laukan aikana ponia pyöreämmäksi vaikka vauhti olikin reipas. 

Laukkapyrähdysten jälkeen alkoi meinaan ravi irrota! Taas sain todeta etten vaadi tarpeeksi, mutta kun vaadin kunnolla niin Leo meni hienosti eikä tarvinnut olla enää koko ajan patistamassa. Ekaa kertaa päästiin Kikon valmennuksissa oikeasti tekemään muutakin kuin perusravia ja -laukkaa. Toki perusratsastus on tärkeää mutta oli kiva kun sain Leon jo alussa toimimaan niin hyvin että voitiin mennä raviavoja ja -pohkeenväistöä ja harjoitella hiukan sulkuja. Ja ihan kivasti ne sujui! 

Seuraavan kuukauden ajan keskityn nyt jälleen kerran siihen että Leo tekee asiat kunnolla ja loppuun asti. Pyyntöjen pitää mennä perille ja minun pitää huolehtia että kaikki tehdään kunnolla eikä vähän sinnepäin. Tuo reipas laukka alkuverkassa toimi niin hyvin että testaan sitä uudelleenkin. Samoin sulut ja paremmat laukannostot kuuluvat treenilistalle. Valmennuksesta on tällä kertaa jopa videokuvaa, laitan sen esille kunhan latautuu. 

Ratsasta!

Ennen tämän viikonlopun valmennuksia kuvittelin että olen ihan oikeasti onnistunut ryhdistäytymään ratsastuksen suhteen. Ajattelin että niinä päivinä kun treenataan ratsastan kunnolla, tehokkaasti ja asiat loppuun asti vieden. No, ei se nyt ihan niin ole tainnut mennäkään...

Olin sekä perjantaina että eilen Kikon valmennuksessa. Kuunteluoppilaana olen ollut jo pitkään mutta tämä oli eka kerta ratsastajana. Olen oppinut kuuntelijanakin paljon ja nyt selästäkäsin sain näistä kahdesta kerrasta todella paljon irti. Eilen tunnin lopussa (ja oikeastaan jo alkupuolelta asti) Leo oli ihan kuin eri poni. Noin hyvin en ole saanut sitä koskaan toimimaan.

Perjantaina Leo oli verkassa todella vetelä enkä saanut sitä millään myötäämään. Näin on ollut koko viikon. Valmennuksen alku oli jatkuvaa eteenpäin pyytämistä ja Leo vastusteli tuntumaa niska jäykkänä. Minulla on jo pitkään ollut paha tapa myödätä ulkoa silloin kun ei pitäisi, ja huomasin tämän nyt ihan tosissaan kun  otettiin kauhukahva käyttöön. Kauhukahva todellakin auttoi pitämään käden paikallaan ja ulko-ohjan tuntumalla. Alussa sain myös ratsastaa voimakkaasti jalalla ja asettaa sisälle reilusti (ei siis sellaista sievää yhden sentin asetusta jonka normaalisti teen...) Pikkuhiljaa Leo alkoi hakeutumaan peräänantoon ja liike parani koko ajan. Jäi hyvä fiilis ja suuret odotukset lauantaille.

Lauantaina Leo oli selkään noustessa suoraan sanottuna aika pöllön oloinen. Huomio oli jossain ihan muualla kuin ratsastajassa. Ehdin jo ajatella että voi apua, tuleeko tästä mitään, mutta ei muuta kuin perjantaiset opit käyttöön ja verkkaamaan ulkokäsi kauhukahvassa. Eilisen vetelyydestä ei kyllä ollut tietoakaan. Virtaa riitti eikä ensin oikein saanut edes laittaa pohjetta kiinni. Nopeasti alun pöhinät kuitenkin unohtuivat ja Leo toimi jo verkassa hyvin. Pystyin jopa ratsastamaan parit keskiravit ja istumaan niissä! Leolla on aika näyttävät lisäykset ja aiemmin en ole pystynyt istumaan niissä ollenkaan koska en ole saanut ponia rehellisen peräänantoon ja oikeinpäin.

Valmennuksessa keskityttiin tänäänkin edelleen perusratsastukseen. Valmentaja sanoi että on turha harjoitella temppuja tässä vaiheessa. Ne poni varmasti osaa. Tärkeämpää on että saan Leon ratsastettua oikeinpäin ja peräänantoon. En voisi olla enempää samaa mieltä. Tunnin loppupuolella sain kokea hienoja "nyt se on oikeasti hyvässä peräänannossa"-hetkiä, niin siistiä! Aion nyt itsenäisesti jatkaa kauhukahva-ratsastusta kunnes saan ulko-ohjan tuen pysymään. Lisäksi toki edelleen pitää ratsastaa joka askeleella ja vaatia asiat kunnolla loppuun asti. Motivaatio on hyvän valmennuksen jälkeen huipussaan, joten päätän perinteiseen lauseeseen; Tästä on hyvä jatkaa!

Tässä ainoa kuvatodiste ;)

 

Tavoitteet kaudelle 2012

Viime viikon maneesikäynti herätti minussa valtavan treenikaipuun! Tekee mieli kunnon kouluväännön pariin, valmennuksiin, perusasioita hiomaan ja kisakalenteria tutkimaan. Ratsastuspuolella on seuraavat pari viikkoa vielä tiedossa hiljaiseloa kun Goldy on sairaslomalla ja kävelykuurilla, mutta onneksi voin aloittaa kauteen valmistautumisen muilla tavoin.

Vuoden 2011 alussa asetin itselleni muutaman tavoitteen ja ennen uusien asettamista ajattelin vilkaista mitä vanhoille kuuluu. 

Tavoite nro 1: Oppia nostamaan laukat kunnolla ja saada laukka työstettyä molempiin suuntiin hyväksi

Laukannostoissa on tapahtunut suurta edistystä, mutta kyllä niitä on harjoiteltukin! Laukan laadussa ja omassa istunnassa on vielä tekemistä.

Tavoite nro 2: Hallita kaikki askellajit maastossa

Tässäkin on ollut ilahduttavaa edistymistä! Vielä en pääse haaveilemiani rentoja laukkamaastoja tekemään, mutta käynti-ravimaastot sujuvat jo hyvin ja laukattukin on useaan otteeseen (ei tosin viime aikoina koska ponissa on ollut virtaa pienen sähköyhtiön tarpeisiin ja ratsastaja ei ole kaikkein rohkeimmasta päästä).

Tavoite nro 3: Oppia takaosakäännös

Harjoittelu aloitettiin elokuussa joten vielä on työn alla mutta hyvällä mallilla. 

Loppukaneettina vuoteen 2011 kerrottakaan että en tippunut kertaakaan. Oho! :)

Viime vuoteen verrattuna tämä kausi tulee olemaan erilainen siinä mielessä, että suunnittelen kisaavani enemmän. Viime vuonna kun en suunnitellut kisaavani ollenkaan, vaikka loppukaudesta sitten kolmet kisat kävinkin. Poni taas kilpaili suhteellisen paljon lainakuskin kanssa, mutta siihenkin tulee tänä vuonna muutos; ponilla kisaa, ja luultavasti myös treenaa ja ratsastaa vain minä itse. 

Vaikka tästä tulevasta kaudesta on tarkoitus tehdä minun ja ponin "The" kisakausi 2012, eivät tavoitteet kovasti poikkea viime vuodesta. Edelleen ratsastan siksi että haluan oppia lisää ja parantaa yhteistyötä ponin kanssa, en siksi että saisin kaapin täyteen ruusukkeita. Ruusukkeet ovat bonus, mutta tämä poniratsastaja vannoo perusratsastuksen nimeen! Joten tämäkin kausi täyttyy perusasioiden hiomisesta.

Ensimmäinen osa kauteen valmistautumista on kunnonkohotus. Tämä koskee niin ponia kuin ratsastajaakin! Poni aloittaa kuntokuurin toden teolla helmikuussa mutta ratsastaja aloittelee jo nyt, ja parantaa lihaskuntoaan sekä pudottaa muutaman kilon painoaan kisakauden alkuun eli toukokuuhun mennessä. Lihaskuntotreenin ja venyttelyn kautta haen apua mm. istuntaan ja hevosen parempaan hallintaan.

Tavoitteeksi vuodelle 2012 asetan seuraavat (nämä ovat siis koko vuoden tavoitteita, ei pelkästään kisakauden):

Tavoite 1: Saada laukka työstettyä hyväksi

Siirtyy vuodelta 2011

Tavoite 2: Parantaa omaa istuntaa sekä ravissa että laukassa

Goldylla on poniksi kovin hevosmaiset liikkeet ja sen ravissa on kaikkea muuta kuin miellyttävä ja helppo istua. Laukannosto-ongelmat ja erinäiset pukkilaukat yms. ovat jättäneet jälkeensä pienen laukkajännityksen, joka helposti ilmenee polvien puristuksena, josta taasen ei seuraa mitään hyvää.

Tavoite 3: Saada laukkakin rennoksi maastossa

Eli ahkera maastoilu jatkuu ja poniratsastaja koittaa olla vähän reippaampi ja rohkeampi.

Tavoite 4: Saada mahdollisimman hyviä suorituksia aluekisojen HeC- ja HeB-luokissa

Siinähän niitä jo on... En lisää tavoitelistaan tänä vuonna mitään "temppuja", temput tulevat sitten omalla painollaan kun perusratsastus on kunnossa, ja valmentajani kyllä huolehtii siitä että alan opettelemaan uusia asioita kun niiden aika on. Eli kun saan laukat sujumaan niin sieltä ne vastalaukkaharjoituksetkin sitten aikanaan tupsahtavat eteen.